Aikaisempi moite (14.2.2006) syyttäjälle
tästä linkistä
Alla olevassa asiassa annettu valtakunnansyyttäjän lausunto
APULAISOIKEUSKANSLERI
PÄÄTÖS
Snelmanninkatu 1 A
27.4.2006
PL 20 00023 VALTIONEUVOSTO
Dnro 1353/1/04
Petri Nurminen
Laurilankatu 8
29200 Harjavalta
ASIA
Syyttäjän velvollisuus ajaa asianomistajan vahingonkorvausvaatimus
syyteasian yhteydessä.
KANTELUKIRJOITUS
Petri Nurminen on oikeuskanslerille 2.12.2004 osoittamassaan kirjoituksessa
arvostellut sitä, että syyttäjä on Nurmisen mielestä
perusteettomasti jättänyt ajamatta hänen yksityisoikeudellisen
korvausvaatimuksensa Kokemäen käräjäoikeudessa käsitellyssä
kotirauhan rikkomista koskeneessa asiassa R 02/374.
TAPAHTUMATIETOJA
Nurminen on mainitun rikosasian asianomistajana ilmoittanut esitutkinnassa
vaativansa asian vastaajalta korvauksena henkisestä kärsimyksestä
60 euroa laillisine korkoineen ja pyytänyt syyttäjää
esittämään mainitun vaatimuksen asian tuomioistuinkäsittelyssä,
mistä syyttäjä on kieltäytynyt. Nurmisen kuuleminen
käräjäoikeudessa ei ole ollut syytteessä tarkoitetun
menettelyn selvittämiseksi tarpeen.
HANKITTU SELVITYS
Kirjoituksen johdosta on hankittu selvitys Kokemäen kihlakunnanviraston
syyttäjäosastolta. Apulaisvaltakunnansyyttäjä on antanut
asiassa lausuntonsa.
VASTINE
Nurminen on antanut vastineensa syyttäjäosaston antaman selvityksen
johdosta.
RATKAISU
Oikeudenkäynnistä rikosasiaoissa annetun lain (689/1997)
3 luvun 9 §:n 1 momentin mukaan asianomistajan pyynnöstä
virallisen syyttäjäm on vireille panemansa syyteasian yhteydessä
ajettava rikokseen perustuvaa asianomistajan yksityisoikeudellista vaatimusta
rikosasian vastaajaa vastaan, jos se voi tapahtua ilman olennaista haittaa
eikä vaatimus ole ilmeisen perusteeton. Pykälän 2 momentin
mukaan asianomistajan on esitettävä pyyntö esitutkinnassa
tai syyttäjälle. Samalla hänen on ilmoitettava seikat, joihin
vaatimus perustuu.
Säännöksen esitöissä (HE 82/1995 vp s.57) syyttäjälle
asetettua virkavelvollisuutta on perusteltu sillä, että varsinkin
silloin, kun yksityisoikeudellisen vaatimuksen tueksi ei tarvita lainkaan
omaa erityistä todistusaineistoa, vaan syyttäjän esittämä
näyttö syytteen johdosta riittää, on kohtuutonta, että
asianomistajan on savuttava tuomioistuimeen henkilökohtaisesti tai
hankittava oikeudenkäyntiasiamies pelkästään vaatimuksen
esittämistä varten. Syyttäjän velvollisuus ajaa asianomistajan
korvausvaatimusta toisin sanoen parantaa asianomistajan asemaa oikeudenkäynnissä.
Säännöksen tavoitteena on esitöissä lisäksi
mainittu oikeudenkäynnin yksinkertaistaminen. Lisäksi syyttäjän
mainitun velvollisuuden on katsottava edistävän rikoksentekijöiden
joutumista vastuuseen aiheuttamistaan vahingoista (Valtakunnansyyttäjänviraston
yleinen ohje syyttäjille asianomistajan yksityisoikeudellisen korvausvaatimuksen
ajamisesta, VKS:1998:4).
Syyttäjän velvollisuus asianomistajan
vaatimuksen ajamiseen on oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun
lain 3 luvun 9 §:ssä säädetty edellä selostetulla
tavalla pääsäännöksi, josta syyttäjä
voi poiketa vain, jos vaatimuksen ajamisesta aiheutuu olennaista haittaa
tai vaatimus on ilmeisen perusteeton. Kokemäen kihlakunnanviraston
syyttäjäosaston asiassa antamassa selvityksessä on todettu,
ettei asianomistaja ollut esitutkinassa perustellut eikä millään
tavalla yksilöinyt sitä, millaisesta henkisestä kärsimyksestä
on ollut kysymys. Kihlakunnansyyttäjän ratkaisu olla ajamatta
asianomistajan vahingonkorvausvaatimusta oli selvityksen mukaan perustunut
tapauksessa siihen, että mikäli vastaaja olisi rikoksen pääkäsittelyssä
kiistänyt vaatimuksen, olisi sen perusteeksi ollut tarpeen esittää
"myös muuta kuin esitutkinta-aineistosta ilmenevää näyttöä".
Syyttäjäosaston antaman selvityksen perusteella
asiassa on siten kysymys sen arvioimisesta, olisiko vaatimuksen ajaminen
voinut tapahtua ilman oikeudenkäynnistä rikosasiaoissa annetun
lain 3 luvun 9 §:ssä tarkoitettua olennaista haittaa.
Olennaisen haitan säännöksen esitöissä (HE
82/1995 vp s.74) samoin kuin valtakunnansyyttäjän syyttäjille
asianomistajien yksityisoikeudellisen vaatimuksen ajamisesta antamassa
ohjeessa (VKS;1998:4) todettu voivan muodostua lähinnä siitä,
että syyteasian ratkaisu viivästyisi korvausvaatimuksen selvittämisen
takia, korvausvaatimuksen ajaminen vaatisi kohtuuttomasti voimavaroja syytteen
ajamiseen verrattuna tai että syyttäjän ja asianomistajan
edut saattaisivat joutua ristiriitaan. Apulaisvaltakunnansyyttäjän
asiassa antamassa lausunnossa esittämän näkemyksen mukaan
mainitut perusteet eivät sovellu kysymyksessä olevaan tapaukseen.
Lausunnossa on todettu, että asianomistajan vaatimuksen määrä
on tapauksessa ollut varsin vähäinen, rikoksesta epäilty
on myöntänyt korvausvelvollisuutensa mahdollisesta kohtuullisesta
vaatimuksesta ja syytteessä tarkoitetun menettelyn voidaan lähtökohtaisesti
olettaa aiheuttavan tiettyä korvattavaa kärsimystä. Korvausvaatimus
olisi apulaisvaltakunnansyyttäjän näkemyksen mukaan ollut
tapauksessa käsiteltävissä syyttäjän syytteen
tueksi esittämän näytön perusteella eikä asianomistajan
korvausvaatimuksen ajamisesta olisi näin ollen aiheutunut olennaista
haittaa.
Voin yhtyä edellä selostettuun apulaisvaltakunnansyyttäjän
lausunnossaan esittämään näkemykseen. Asianomistajan
korvausvaatimuksen ajaminen olisi ollut tapauksessa mielestäni siitä
kieltäytymistä perustellumpaa.
Saatan Kokemäen kihlakunnaviraston syyttäjäosaston tietoon
edellä lausumani käsityksen oikeasta menettelystä asiassa.
Asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiini ottaen huomioon, että
oikeudenkäynnistä rikosasiaoissa annetun lain 3 luvun 9 §:n
sisältämä olennaisen haitan käsite jättää
avoimuutensa vuoksi soveltajalleen harkintavaltaa ja ettei asianomistajalle
ole aiheutunut kihlakunnansyyttäjän menettelystä oikeudenmenetyksiä
käräjäoikeuden otettua asianomistajan vaatimuksen tutkittavakseen
tämän kirjallisen vaatimuksen perusteella.
Apulaisoikeuskanslerin sijainen
Nils Wirtanen
Esittelijäneuvos
Petri Martikainen
APULAISVALTAKUNNANSYYTTÄJÄ
LAUSUNTO
3.4.2006
Dnro 017/62/06
Apulaisoikeuskansleri
PL 20
00023 Valtioneuvosto
Lausuntopyyntö 3.3.2006 Dnro 1353/1/04
Asiassa on viiteasiakirjalla pyydetty valtakunnansyyttäjän
lausuntoa Petri Nurmisen 2.12.2004 päivätyn kirjoituksen johdosta.
Kirjoitus koskee mm. hyvän syyttäjäkäytännön
arviointia asianomistajan yksityisoikeudellisen korvausvaatimuksen ajamisessa.
Asiakirjoihin sisältyvän selvityksen nojalla katson, että
virallisen syyttäjän olisi tullut kirjoituksessa tarkoitetuss
asiassa ajaa Nurmisen esitutkinnassa esittämää korvausvaatimusta
- - -
