Ajankohtainen kakkonen (YLE TV2)
9.1 ja 11.1.2005
Hoitokatastrofi
- masentunut lapsi jää heitteille
Toimittaja: Tiina Merikanto
Jatkamme lasten elämästä, mutta vakavammin äänenpainoin.
Pari vuotta sitten Kela lopetti alle 16-vuotiaiden yksilöterapioiden
rahoittamisen. Mutta psykiatrisen hoidon tarve ei ole lapsiltakaan kadonnut.
Kelan linjanmuutos vaikeuttaakin lastenpsykiatrisen hoitotakuun toteutumista.
Puolet alle 16 vuotiaista elää alueilla, jossa hoidon takaaminen
on vaikeaa. Neljässä yliopistollisessa sairaanhoitopiirissä
lasten terapioiden rahoitus on paljolti eduskunnan vuosittain myöntämän
erillismäärärahan varassa.
Määräraharuletin vuoksi hoidon jatkuvuus on jatkuvasti
uhattuna
Olen itsekin jo pitkään kiinnittänyt huomiota lasten
huonoon asemaan Suomessa.
Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus.
Sen ulkopuolella ovat ainoastaan Somalia ja Yhdysvallat.
YLEISSOPIMUS
LASTEN OIKEUKSISTA
3. artikla 1. kohta kuuluu:
"Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,
tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelinten
toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lasten
etu."
Kolmannen artiklan ensimmäiseen kohtaan viitaten haluan esittää
kysymyksen: Kun jaetaan verovaroja käytettäviksi niin koskeeko
rahojen jakopäätös myös lapsia? Mielestäni vastaus
on kyllä. Se puolestaan merkitsee nähdäkseni, että
ensisijaisesti rahaa tulee jakaa lapsille kunnes heidän asiansa ovat
riittävän hyvässä kunnossa.
Lasten oikeuksien sopimuksen velvoitteen mukaisesti ei voida siis
hoitaa aikuisia mielenterveyspotilaita jos lapsipotilaita on hoitamatta!
Lasten oikeuksien sopimuksen mukaan esim. sosiaalihuollossa jaettaessa
rahaa lasten päivähoitoon ja vanhustenhuoltoon tulee ensiksi
huolehtia siitä, että lasten hoito on lain edellyttämällä
tasolla. Vasta sen jälkeen voidaan satsata vanhusten "päivähoitoon".
Miksi sitten nykypoliitikot jättävät lasten heikon
aseman huomiotta?
Mielestäni kyse on siitä, että lapset eivät valita.
Kun tinkiminen ja laittomuudet sattuvat aikuisten
kohdalle, ja etenkin kun ne sattuvat vanhusten kohdalle, niin kaikki ovat
suureen ääneen vaatimassa asioita kuntoon. Lasten kohdalla
sen sijaan vain harvat korottavat ääntään - miksi?
Lasten asioiden huonosta hoidosta esimerkkinä
on Harjavallan perhepäivähoito jossa on useita vuosia toteutettu
ylisuuria laittomia ryhmiä lasten etujen vastaisesti. Näin siitä
huolimatta, että olen asiaan aktiivisesti yrittänyt puuttua.
Harjavalta on mm. saanut asiassa lääninhallitukselta
moitteet jo
kolmesti.
Miksi jätämme lapset heitteille?
http://www.valtakunta.info
