Pöytäkirjojen lunastusmaksua koskeva hallintoriita-asia. Alla vastaselitykseni + KHO:N päätösjäljennös, kaupungin selitys, sekä valitus.
Hallinto-oikeuden ratkaisu 3.5.2001
| Petri Nurminen
Rintamamiestie 6 29200 Harjavalta p. 02-674 0729 sähköp. pnur@nic.fi |
VASTASELITYS
23.1.2001 |
Turun hallinto-oikeudelle
Asia
Taksan kohtuuttomuus ja harkintavallan väärinkäyttö.
Kaupungin viittaamaat jäljennöksen aiheuttamat keskimääräiset kustannukset tarkoittavat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perustelujen valossa nimenomaan kopiointityön kustannuksia. Asiakkaalle ei voida sisällyttää esim. jäljennöksen etsimisestä aiheutuneita kustannuksia, kuten olen asia koskevassa kunnallisvalituksessani ja siihen antamassani vastaselityksessä sekä mainituissa asiakirjoissa yksilöidyissä asiakirjoissa seikkaperäisesti selvittänyt.
Ei voida katsoa että jäljennöksen pyytäjän pitäisi maksaa siitä, että kunta ei halua kopiointia varten pitää pöytäkirjoista ns. irtolehtipainoksia. Lisäksi on huomattava että kopioinnin sivuhinta laskee mikäli kopioitavia sivuja on useita. Tämä on täysin huomioimatta kaupungin taksassa.
Viranomaisella on lain mukaan velvollisuus pitää julkiset asiakirjat nähtävillä toimipaikassaan. Myös kopion pyytäjällä on oikeus olettaa että viranomaisella on toimipaikassaa nähtävillä, ja siten helposti jäljennettävissä, julkiset asiakirjat.
Kaupungilla ei siis ole oikeutta periä lunastuksen yhteydessä arvonlisäveroa, koska arvonlisäverolain 1 §:n mukaan "arvonlisäveroa pitää suorittaa liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä." Mikään muu 1 §:n kohta ei kunnan kohdalla voine tulla kyseeseen. Myöskään arvonlisäverolain 6 §:stä ei voida johtaa kunnalle velvollisuutta tai oikeutta arvonlisäveron perimiseen asiakirjojen lunastusmaksuista. Kantaani tukee tässä asiassa KHO:n päätös 10.4.1995 - KHO:1995-B, T 1534, josta jäljennös liitteenä.
Edellä esitetyn perusteella arvonlisäveron periminen on joka tapauksessa ollut väärin ja sitä vastaava osuus on heti palautettava allekirjoittaneella tuotto,- ja viivästyskorkoineen.
Petri Nurminen
prosessinhoitaja
Arvonlisäverotus D:5566/6/94
Julkisyhteisön verovelvollisuus
A:10.4.1995
Liiketoiminta T:1534
Viranomaistoiminta KHO:1995-B
Valokopiot ja jäljennökset - Asiakirjain julkisuus
Ministeriö oli valtion maksuperustelain nojalla annetun maksullisia suoritteita koskevan päätöksensä mukaan hinnoitellut valokopiot ja muut jäljennökset liiketaloudellisin perustein. Ministeriön tuli yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain (83/51) 7 §:n perusteella pyynnöstä antaa laatimistaan tai sille annetuista asiakirjoista virallinen jäljennös tai ote. Ministeriön tämän säännöksen perusteella harjoittama valokopioiden ja jäljennösten myynti ei ollut viranomaistoimintaa, mutta se ei kuitenkaan tapahtunut kilpailuolosuhteissa eikä muutoinkaan liiketoiminnan muodossa. Myynnistä ei siten ollut arvonlisäverolain 1 §:n 1 momentin 1 kohdan ja 6 §:n 1 momentin mukaan suoritettava veroa. Ennakkotieto ajalle 1.6.1994 - 31.12.1995
ArvonlisäveroL_1_§_1_mom_1_kohta ArvonlisäveroL_6_§_1_mom
Kanta hakemuksen vaatimuksiin
Väitetty taksan kohtuuttomuus ja harkintavallan väärinkäyttö
(sivu 2 alkaa)
oikeudessa tällä hetkellä käytettävissä
olevien tietojen mukaan kesken. Valituk-
seen sisältyvän hakemuksen päätöksen täytäntöönpanon
keskeyttämisestä hallin-
to-oikeus on hylännyt välipäätöksellään
29.3.2000/nro00/0185/1 dnro 000244/00/
2100. Pääasiaa koskevan valituksen diaarinumero on sama.
Lunastusten kohtuullisuus/kohtuuttomuus on em. kunnallisvalituksessa
yhtenä
perusteena. Nyt väitetystä harkintavallan väärinkäytöstä
valituksessa ei ainakaan
näin ilmaistuna puhuta. kun valituksessa on ollut kyse mm. taksan
lunastusmak-
sijen kohtuullisuudesta, viitataan tässä yhteydessä
kaupunginhallituksen vali-
tuksen johdosta antamaan lausuntoon
13.3.2000, erityisesti jaksoon "lunastusten
perusteet/kohtuullisuus", josta tähän myös lainataan
seuraava jakso (lainaukses-
sa olevat viittaukset sitä edeltävään tekstiin,
eri säännöksiin ja kaupunginhalli-
tuksen päätöksiin tarkoittavat lausunnon lainausta edeltävää
osaa, josta ne ovat
löydettävissä.
"Kunnallisten maksujen perusteista ei ole yleistä lainsäädäntöä.
Asiakirjojen lunas-
tuksista ei ole yleishallinnon osalta muita säädöksiä
kuin edellä on selostettu. Näin
ollen maksut ovat kunnan vapaasti määrättävissä
harkintavallan yleiset rajoitusperi-
aatteet luonnollisesti huomioon ottaen. Näistä periaatteista
yhdenvertaisuus tullee
käytännössä useimmin kysymykseen. Lähinnä
tämä tarkoittaa, ettei kuntalaisia tai
kuntalaisryhmiä perusteitta aseteta toisistaan poikkeavaan asemaan.
Valittajan mainitsema kohtuus ei nimenomaisesti kuulu varsinaisiin harkintavallan
rajoitusperiaatteisiin, joskin vaikuttanee yleisellä tasolla maksujen
määräytymisessä.
Vaikka toisaalta on katsottu, että kunnallinen maksu voi tuottaa
ylijäämääkin, kun-
han maksua ei voi katsoa uudeksi veroksi, on ilmeisesti nyt puheena
olevissa lunas-
tusmaksuissa lähtökohtana jäljennöksen/ otteen
valmistamisesta ja antamises-
ta/lähettämisestä aiheutuvat keskimääräiset
kustannukset, joita ei saane merkittävästi
ylittää (ks. esim. Harjula-Prättälä, Kuntalaki
- tausta ja tulkinnat, 2. p, 1996, s. 394-
398 ja Hannus-Hallberg, Kuntalaki, 2. laitos, 1997, s. 335). Kunnallisten
keskus-
järjestöjen aiemmin antamissa suosituksissa lähdettiin
siitä, että maksut kattavat lä-
hinnä valmistus- ja lähettämiskustannukset (ks. Ahvenainen-Räty,
Julkisuuslainsää-
däntö, 1999, s. 172). Tätä voitaneen pitää
myös kohtuullisena.
Harjavallassa maksujen lähtökohtana on ollut toistaiseksi
yksinomaisessa käytössä
olleet paperikopion keskimääräiset kustannukset. Seikat,
joihin taksa näiltä osin pe-
rustuu, ilmenevät tarkemmin edellä mainitusta kaupunginhalllituksen
päätöksen
10.8.1998/264 § valmisteluosasta. Helposti arkistosta löydettävissä
olevan yksit-
täisen asiakirjan jäljennöksen tai pöytäkirjanpykälän
otteen kohdalla toimistöhenki-
lökunnalla menee aikaa keskimäärin vähintään
noin 15 minuttia (asiakirjan haku,
kopiointi, asiakirjan palautus, oikeaksi todistaminen ja luovutus/lähetys).
Bruttopalk-
ka on kuukaudessa keskimääräisine kokemus- ym. lisineen
noin 10.000 mk, lomara-
ha huomioon ottaen jopa enemmän. Sosiaalimaksut ja muut tarvittavat
yleiskulut ar-
vioidaan käytännössä noin 50 %:ksi, joten tuntikustannus
käyttäen jakajana virkaeh-
tosopimuksen mukaista lukua 153 on noin 98 mk. Tästä ¼
on 24,50 mk. Kustannus
vastaa varsin hyvin taksaa. Jos kyseessä on niin vanha asiakirja,
että sitä säilytetään
kaupungintalosta noin 0,5 km päässä sijaitsevassa päätearkistossa,
jo matkaan edes-
takaisin kuluu arkistosihteeriltä neljännestunti. Kopiointi
ym. tulee siis tähän lisäksi.
Tällaiset tapaukset eivät ole mitenkään harvinaisia.
Joskus asiakirjaa voi olla esimerkiksi
puutteellisen yksilöinnin takia joutua etsimään kauankin,
jolloin taksan maksut eivät
korvaa ajanhukkaa kuin osaksi."
(sivu 3 alkaa)
Taksa ei tätä taustaa vasten ole kaupungin mielestä kohtuuton
eikä sitä hyväksyttä-
essä ole käytetty harkintavaltaa väärin.
Keskeistä on, että taksa joudutaan käytännössä
tekemään asiakirjojen
valmistamisesta ja antamisesta/lähettämisestä keskimäärin
todennäköisesti
aiheutuvien kustannusten perusteella. On selvää, että
yksittöisissä tapauksissa taksan
mukainen maksu voi tuntua suurelta, jos toimenpide on tuossa tapauksessa
ollut vain
vähäistä aikaa ja vaivaa vaativa. Hakijan tapauksessa
on kuistettava myös, että
asiakirja ei ollut sivumäärältään kovin suppea,
mikä vaikutti kustannuksiin, ja että
jäljennös annettiin asiakirjaan tutustumisen yhteydessä,
jolloin sitä ei tarvinnut
erikseen hakea. Jos näin olisi jouduttu tekemään, se
olisi lisännyt käytettyä aikaa ja
pienentänyt hakijan laskemaa tuntihintaa. Kopiointia helpotti
ja aikaa vähensi sekin,
että pöytäkirja on sitä kopioitaessa ollut ns.
irtolehtipainos.
Hakijalta peritty maksu on siis perustunut valtuuston hyväksymään
taksaan eikä
hakija ole väittänyt, että taksaa olisi sovellettu väärin
tai lasku olisi muuten miten-
kään virheellinen.
Taksan mukaan ei yksittäistapauksessa käytetty aika tällaisten
asiakirjojen kohdalla
muodosta perustetta poiketa taksasta suuntaan eikä toiseen. Jos
jonkin vaikeasti haet-
tavan/löydettävän asiakirjan jäljennöksen
antamiseen menee käytetyn ajan perusteella
laskettuna kustannuksia enemmän kuin taksan mukainen maksu on,
ei kaupungilla
ole oikeutta laskuttaa lisää tällä perusteella.
Taksan 5 §:n 1. kohdan mukaan lunastusta ei peritä, jos pöytäkirjanote
annetaan
asianosaiselle (poikkeuksena lakiin perustuva lunastus). Asianosaisuudesta
ei nyt ole
kysymys. Muutkaan maksusta vapauttamisen perusteet eivät sovi,
ei esim. 5. kohdan
määräys asiakirjasta, joka annetaan oikeuden valvovista
varten sille, jolta puuttuu
varoja lunastuksen suorittamiseen. Tästä ei ole väitettykään
olevan kysymys.
Taksasta tehty valitus ei kuntalain 98 §:n nojalla estä sen
täytäntöönpanoa so. sovel-
tamista, ellei valitus käy täytäntöönpanon
johdosta hyödyttömäksi tai ellei valitusvi-
ranomainen kiellä täytäntöönpanoa. Jos täytäntöönpano
tekisi valituksen hyödyttö-
mäksi, olisi hallinto-oikeus ilmeisesti kieltänyt täytäntöönpanon.
näin ei tapahtunut,
joten taksan soveltaminen on täysin laillista. Jos taksa valituksen
johdosta
kumotaan, mahdollisesti liikaa perityt maksut voidaan aina palauttaa
ts. mitään kor-
vaamatonta ja korjaamatonta vahinkoa ei aiheudu.
Koska taksan oikeellisuus on eri asiana hallinto-oikeuden käsiteltävänä,
riippuu haki.
jan oikeus mahdolliseen palautukseen tuon asian päätöksestä,
jota ei toistai-
seksi ole annettu. Näin ollen hakemus on ennenaikainen.
Lisäksi vaadimme hakijan velvoittamista korvaamaan kaupungin oikeuden-
käyntikulut tässä asiassa yhteensä 1.250 mk:lla.
Vaatimusta pereustelemme sillä, että
hakemus on tarpeeton, koska taksan oikeellisuus on eri asiana hallinto-oikeuden
käsi-
teltävänä ja hakijan oikeus mahdolliseen maksun palautukseen
riippuu tuon asian
ratkaisusta. Lisäksi voidaan todeta hakijan tehneen vuodesta 1998
lähtien tähän asti
yhteensä 74 erilaista oikaisuvaatimusta, valitusta ja purkuhakemusta,
joissa hänellä
(sivu 4 alkaa)
ei ole asianosaisen asemaa, kuten ei siinäkään asiassa,
jota koskevasta pöytäkirjajäl-
jennöksestä nyt on kysymys; hakijalla ei ole kouluikäisiä
lapsia.
HARJAVALLAN KAUPUNGINHALLITUS
Petri Nurminen
Rintamamiestie 6
29200 Harjavalta
p. 02-674 0729
HALLINTORIITA 20.12.2000
Perustelut Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain mukaan viranomaisen on annettava julkiset asiakirjat viranomaisen luona nähtäväksi ja jäljennettäväksi, sekä pidettävä mm. pöytäkirjojaan kuntalaisten helposti nähtävillä kirjastossa ja internetissä.
Harjavallassa on voimassa valituksenalainen taksa asiakirjalunastuksista, jonka mukaan kaupunkin on nyt perinyt minulta lunastusta 222 mk. [+ ALV]
Kävin 19.12.2000 kaupungintalolla lukemassa valtuuston 27.11.2000 pöytäkirjan, koska kaupunki ei ollut toimittanut ko. pöytäkirjaa kirjastoon. Kun oli lukenut pöytäkirjan pyysin saada jäljennökset pykälästä 100. Jäljennösten kopiointi kesti 2-3 minuuttia. Asiakirjat oli jo valmiiksi etsitty esille, koska olin pyytänyt ne nähtäväkseni. Asiakirjojen etsimiseen arkistosta kopiointia varten ei siis mennyt aikaa. Vastaavasti asiakirjat olisi pitänyt palauttaa arkistoon, vaikken olisi kopioita pyytänytkään.
Harjavalla kaupungin taksan mukaan kopioiden valmistamisessa käytetty tuntihinta on 222 mk/3 min * 60 min eli 4440 mk. Peritty tuntihinta on järjettömän suurena ja kohtuuttomana lainvastainen. [+ ALV]
Mielestäni Taksa on siis kohtuuton ja sitä säädettäessä on käytetty harkintavaltaa väärin. Tämän johdosta pyydän lääninoikeutta velvoittamaan Harjavallan kaupungin palauttamaan minulle pöytäkirjojen kopioinnista liikaa perittynä kopioiden valmistuskustannukset ylittävän osan, joksi itse katson 198 mk. Saatavalla on maksettava maksamispäivästä 20.12.2000 lukien kohtuullinen tuottokorko ja hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen sekä saatavalle että tuottokorolle on maksettava lainmukainen viivästyskorko.
Oikeudenkäyntikuluinani vaadin korvattavaksi 500 mk.
Kunnioittaen
Petri Nurminen
prosessinhoitaja