ASIA                 Kunnallisvalitus

VALITTAJA      Prosessinhoitaja Petri Nurminen, Harjavalta

PÄÄTÖS JOSTA VALITETAAN

Viranomainen: Harjavallan kaupunginvaltuusto

Päivämäärä:     27.11.2000

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Harjavallan kaupungin jätetaksan muutoksen, joka ilmenee valtuuston päätöksen liitteestä. Jätetaksa on määrätty tulemaan voimaan 1.1.2001 mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Jätetaksa on palautettava uudelleen valmisteltavaksi ja käsiteltäväksi.

Jätetaksa on jätelain 28 ja 30 § vastainen. Jätteiden käsittelymaksut, jotka on perittävä jätteiden tuottajilta, on vahvistettu liian pieniksi siten, että ne eivät kata kaatopaikan lopettamisesta aiheutuvia kustannuksia, vaan näihin joudutaan käyttämään verovaroja. "Ekomaksuna" perittävää ylimääräisät rahaa 275 000 markkaa aiotaan lainvastaisesti käyttää muun jätehuollon eli kaatopaikkatoiminnan kustannuksiin. Taksa ei myöskään kannusta jätteen tuottajia jätteen määrän vähentämiseen, koska ekomaksuna peritään enemmän kuin ekojätteen käsittely edellyttää. Valtuusto on väärinkäyttänyt harkintavaltaansa ja ylittänyt toimivaltansa päättäessään liian pienten jätemaksujen perimisestä.

Harjavallan kaupunginhallitus on antanut lausunnon.

Nurminen on antanut vastaselityksen.

Hallinto-oikeus hylkää valituksen

Jätelain säännökset

Jätehuollolla tarkoitetaan jätteen keräystä, kuljetusta, hyödyntämistä ja käsittelyä sekä näiden toimintojen tarkkailua ja käsittelypaikan jälkihoitoa. Jätteen käsittelyllä tarkoitetaan toimintaa, jonka tarkoituksena on jätteen vaarattomaksi tekeminen ja lopullinen sijoittaminen.

Kunnalla on oikeus kantaa järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä tehtävistä sille aiheutuvien kustannusten kattamiseksi jätemaksua. Jätemaksu voi muodostua yhdestä tai useammasta maksusta.

Jätteen käsittelystä on kannettava jätemaksu, jolla katetaan vähintään käsittelypaikkojen perustamisesta, käytöstä poistamisesta ja jälkihoidosta aiheutuvat kustannukset.

Jätemaksun määräämisen yksityiskohtaiset perusteet sisältävän taksan hyväksyy kunta. Taksa tulee hyväksyä siten, että jätemaksu kannustaa jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen sekä jätteen hyödyntämiseen.

Hyväksytty jätetaksa ja sen perusteet

Harjavallan kaupungin jätetaksa sisältää kaksi jätemaksulajia. Taksassa 1 vahvistetut vastaanottomaksut sisältävät  taksan mukaan jätteen käsittelyn ja hyödyntämisen. Vastaanottomaksun määräämisen perusteena on jätteen laji, laatu ja määrä. Taksan 1 maksut ovat jätelaissa tarkoitettuja jätteen käsittelystä kannettavia maksuja.

Taksassa 2 on vahvistettu kiinteät maksut, jotka perustuvat henkilö- ja jätemäärään. Kaupungin mukaan niillä ylläpidetään niin sanottua muuta jätehuoltoa kuten ongelmajätehuoltoa, ekopisteitä, kierrätyskeskuksen ylläpitokustannuksia, neuvontaa, yhteistyötoimintoja, keräystempauksia ja jätehuollon kehittämistyötä.

Jätetaksan perusteista esitetty selvitys

Kaupunginhallituksen mukaan taksan 2 mukaista kiinteiden maksujen tuottoa, joka valtuuston päätöksen valmisteluosassa on vuodelle 2001 arvioitu 275 000 markaksi, ei käytetä valituksessa väitetyllä tavalla jätteen käsittelyyn, kuten kaatopaikkatoimintaan, vaan muuhun jätehuoltoon kuten ongelmajätehuoltoon, ekopisteisiin ja kierrätyskeskukseen.

Kaupunginhallitus on selityksessään hallinto-oikeudelle vielä todennut, että kiristyneet jätehuoltovaatimukset ovat viime vuosina asettaneet kunnat täysin uuteen tilanteeseen. Harjavallan osalta on vasta 2-3 vuotta sitten selvinnyt, että oman kaatopaikan säilyttämisen ja laajentamisen sijasta kaatopaikka onkin kiristyneiden valtakunnallisten vaatimusten vuoksi lopetettava. Kaupunki ei ollut varautunut tähän kehitykseen. Tästä tilanteesta ja kiristyneistä vaatimuksista  johtuen lopullisella jätemaksulla katettavaksi tulevat kaatopaikkakustannukset ovat muodostuneet huomattavasti ennakoitua suuremmiksi. Harjavalta ei ole voinut olla niin hyvin valmistautunut oman kaatopaikkansa lopettamiseen, että kustannukset voitaisiin heti kattaa jätetaksan tuotolla nostamatta jätemaksua kuntalaisten kannalta sietämättömän korkeaksi. Harjavallan kaatopaikan sulkemissuunnitelma on hyväksytty Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa vasta 20.11.2000. Kaatopaikka tullaan sulkemaan vuoden 2002 alussa. Kaatopaikan jälkihoitokustannuksista on olemassa ainoastaan epävarmaan tietoon perustuva alustava arvio suuruudeltaan noin 2,5 miljoonaa markkaa. Monet kustannuserät ovat selvittelyn alla, eikä kokonaisuuden tarkkaa hintaluokkaa tiedetä ennen kuin asianomaiset urakat on saatu päätökseen. Päätöksen valmisteluosan toteamus, että kaatopaikan lopettamiseen joudutaan käyttämään verovaroja, vaikka kustannukset pitäisi periä taksoissa, ei ole kaupungin lausunnon mukaan sitova päätös kaatopaikan lopettamiskustannusten kattamisesta. Kyse on siitä, että kaatopaikan kustannuksia joudutaan poikkeuksellisesti ja väliaikaisesti maksamaan muista varoista.

Valituksenalaisen päätöksen valmisteluaineiston mukaan kaatopaikan lopettamiseen on vuodelle 2000 varattu 150 000 markkaa ja vuosien 2001 ja 2002 talousarvioihin esitetty 1,7 miljoonaa markkaa ja 500 000 markkaa. Kaatopaikan sulkemisesta aiheutuvat kulut on tarkoitus kattaa lopullisesti lain edellyttämällä tavalla taksalla perittävillä tuloilla. Taksoja korotetaan vuonna 2001 siten, että kokonaiskorotukset ovat noin 60 prosenttia kokonaistaksoihin. Korotusten jälkeen  kaatopaikan hoito- ja lopettamiskustannuksiin saadaan kerättyä varoja yli 500 000 markkaa edellisvuotta enemmän. Taksoja tullaan korottamaan huomattavasti myös vuonna 2002.

Johtopäätökset

Harjavallan kaupunki on jätelain mukaisena jätehuoltona järjestänyt muun ohella ongelmajätehuollon, ekopisteitä, kierrätyskeskuksen sekä huolehtinut jätehuollon neuvonnasta ja kehittämisestä. Edellä sanottujen toimintojen järjestämisestä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi jätetaksassa on määrätty perittäväksi taksan 2 mukainen kiinteä maksu.

Jätelaki edellyttää myös, että jätteen käsittelystä kannetaan jätemaksu siten, että sillä katetaan muun ohella käsittelypaikan käytöstä poistamisesta ja jälkihoidosta aiheutuvat kustannukset. Harjavallan kaatopaikan lopettamiskustannuksista ei ole asian keskeneräisyyden vuoksi ollut tarkkaa tietoa vuode 2001 jätetaksan maksuja valtuustossa vahvistettaessa. Vuoden 2001 taksan 1 vastaanottomaksuja on korotettu nimenomaan kaatopaikan lopettamiskustannusten kattamiseksi. Kaupunginhallituksen selityksen mukaan jätemaksuja joudutaan korottamaan vielä seuraavinakin vuosina niin, että niillä voidaan kattaa kaatopaikan lopettamiskustannukset. Kaatopaikan lopettamiskustannukset on näin ollen tarkoitus kattaa jätetaksalla perittävällä tuotolla siten, että kustannukset jaetaan useammalle vuodelle.

Valtuustolla on jätelain nojalla ollut oikeus päättää periä taksan 2 mukainen kiinteä maksu kaupungin järjestämän muun jätehuollon kustannusten kattamiseksi.

Valtuuston on myös esittämillään perusteilla voinut harkintansa mukaan päättää jakaa poikkeuksellisen suuret kaatopaikan  lopettamiskustannukset kerättäväksi useamman vuoden jätemaksuista. Valtuusto on siten voinut päättää taksan 1 mukaisten käsittelymaksujen  vahvistamisesta päätöksessä tarkoitetulla tavalla.

Valtuusto ei ole käyttänyt väärin harkintavaltaansa jätetaksaa vahvistaessaan eikä siten ylittänyt toimivaltaansa. Päätös ei ole valittajan esittämillä perusteilla muutenkaan lainvastainen.
 

Kuntalaki 90 §
Jätelaki 2, 28 ja 30 §

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Valitusosoitus on liitteenä (KA)
 
 

Esittelijä                       Tiina Saari

Päätöksen tekoon ovat ottaneet osaa hallinto-oikeuden jäsenet Hannele Salminen, Asko Kuusela ja Ritva Isomoisio.

Vastaselitykseni Turun hallinto-oikeudelle 23.1.2001

Vastaselitys kunnallisvalitusasiassa, Jätetaksa. Asia nro: 333/01, HaO:n dnro: 02199/00/2100

Eräistä kaupungin esittämistä seikoista

Perustuslain 6 §:ssä säädetään henkilöiden yhdenvertaisesta kohtelusta. Laki edellyttää mm. että henkilöitä kohdellaan yhdenvertaisesti mm. oikeudessa, kiinnittämättä huomiota henkilöön liiittyviin seikkoihin.

Kaupungin viranomaisen esittämät mm. haitan- ja kiusantekonäkökohdat ovat viranomaisen edustajien subjektiivisiin näkökohtiin perustuvia henkilöön liittyviä syitä, jotka, kuten muutkin vastaavat valituksesta ilmenevät henkilöön liittyvät syyt, pitää PeL 6 §:stä johtuen jättää käsittelyssä huomioimatta. Hallinto-oikeuden harkintaan jää, ilmetävätkö selitykset eri kohdat siinä määrin tapahtunutta perustuslain vastaista valmistelua, että asia pitäisi palauttaa sen vuoksi viranomaiselle uuden lausunnon hankkimiseksi.

Hallinto-oikeuden pitäisi kiinnittää kaupungin huomiota sen toistuvasti antamiin subjektiivista näkökantaa ilmentäviin moittiviin kommentteihin, jotka eivät asioita objektiivisesti tarkasteltaessa ole todennettavissa. Viranomaisen pitäisi aina pyrkiä arvioimaan asioita objektiivisesti tarkastellen, erityisesti kun otetaan tässäkin tapauksessa huomioon, että jätetaksoissa itse asiassa jokainen jätteentuottaja on asianosainen, sekä että valitusoikeus on perustuslain mukainen oikeus.

Kuten kaupungin taholta myönnetään, on esittelyteksti ollut osittain virheellistä. Siis myöskin valtuutetuille on syntynyt mahdollisuus ymmärtää tekemänsä päätös väärin. Pöytäkirjan pitäisi myös aina olla niin selkeä, että siihen voi normaalin lukutaidon ja hyvän suomenkielen- taidon omaava kunnan jäsen luottaa. Kaupungin väitteet mm. siitä, että ennen valituksen tekemistä pitäisi ottaa yhteyttää päätöksen tehneeseen viraonomasitahoon tai tämän edustajaan sen selvittämiseksi, mitä päätöksellä on tarkoitettu päättää ja millä perusteella, on kertakaikkiaan merkillinen. Mihin voi luottaa, ellei viranomaisen julkisen luotettavuuden omaavaan pöytäkirjaan, jonka kaupunki nyt itse ositttain todistaa virheelliseksi. ( ? ) On myös huomattava, että sekä kuntalaki että julkisuuslaki edellyttävät että kunta tiedottaa asioista. Kuntalaisille ei sen sijaan ole säädetty mitään velvollisuuksia tiedon hankkimiseksi. Kuntalaisen pitää voida luottaa virallisiin asiakirjoihin.

Hallituksen esityksessa HE 77/1993 todetaan;

"28 §. Kunnan jätemaksu. Kunnalla olisi oikeus kantaa järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä suunnittelu-, neuvonta- ja muista tehtävistä sille aiheutuvien kustannusten kattamiseksi jätemaksua. Jätemaksu voisi muodostua yhdestä tai useasta maksusta sen mukaan, mitä palveluja kunta jätteen haltijalle järjestää.

Jätteen käsittelystä olisi kannettava jätemaksu, jolla katettaisiin vähintään käsittelypaikkojen perustamisesta ja ylläpidosta sekä niiden jälkihoidosta aiheutuvat kustannukset. Säännös toteuttaisi aiheuttamisperiaatetta ja antaisi mahdollisuuden porrastaa jätemaksun siten, että samalla edistettäisiin jätteiden hyödyntämistä ja muutoinkin lain tavoitteiden toteutumista. Esimerkiksi lajitellusta ja hyödynnettäväksi soveltuvasta jätteestä voitaisiin periä omakustannusarvoa pienempää maksua ja erottelemattomasta, hyödyntämiseen kelpaamattomasta jätteestä vastaavasti korkeampaa maksua. EY:n valmisteilla olevassa kaatopaikkadirektiivissä ehdotetaan täyskatteisten käsittelymaksujen perimistä kaatopaikkojen käyttäjiltä."

Harjavallan jätemaksu, jossa ns. ekomaksu on määritelty ylisuureksi aiheutuviin kustannuksiin nähden, ei kannusta lain tarkoittamalla tavalla hyötykäytön lisäämiseen. Edellen Hallituksen esityksessä todetaan 30 §:ään liittyen "[taksa] tulisi hyväksyä siten, että se kannustaa jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen sekä jätteiden hyödyntämiseen." Tämä edellyttäisi esimerkiksi biojätteen osalta ko. jakeen kompostoiville talouksille alennuksen myöntämistä taksan (taksa 2) osalta.

Euroopan yhteisön jätedirektiivissä 1999/31/EY todetaan;

"10 artikla; Kaatopaikkakustannukset Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä varmistaakseen, että kaatopaikan pitäjien perimä hinta kaiken tyyppisen jätteen sijoittamisesta kyseiselle kaatopaikalle kattaa kaatopaikan perustamiseen ja toimintaan liittyvät kustannukset, mukaan lukien mahdollisuuksien mukaan 8 artiklan a alakohdan iv alakohdassa tarkoitetusta taloudellisesta vakuudesta tai muusta vastaavasta aiheutuvat kustannukset ja kaatopaikan käytöstäpoistamisesta ja jälkihoidosta aiheutuvat arvioidut kustannukset vähintään 30 vuoden ajalta. Jollei ympäristöä koskevan tiedon saannin vapaudesta 7 päivänä kesäkuuta 1990 annetusta neuvoston direktiivistä 90/313/ETY(9) muuta johdu, jäsenvaltioiden on huolehdittava avoimuudesta kaikkien tarvittavien kustannustietojen keräämisessä ja käytössä."

Direktiivi edellyttää että kaatopaikalle toimitettavasta jätteestä peritään maksu, joka kattaa kaatopaikalle toimitetun jätteen sijoittamisesta aiheutuvat kaikki kustannukset, mukaanlukien kaatopaikan perustamis,- toiminta,- käytöstä-poistamis,- ja jälkihoitokustannukset. Direktiivi edellyttää selvästi ja yksiselitteisesti että kustannukset on perittävä jätemaksuina nimenomaan siitä jätteestä, joka toimitetaan kyseiselle kaatopaikalle. Direktiivin mukaan ei ole mahdollista periä esim. kaatopaikan jälkihoito ja käytöstäpoistamis-kustannuksia toiselle kaatopaikalle toimitetun jätteen maksuina.

Ko. direktiivin johdannossa todetaan "17) biohajoavan jätteen kaatopaikalle sijoittamista vähentävillä toimenpiteillä on pyrittävä myös edistämään biohajoavan jätteen erillistä keräämistä, lajittelua yleensä, hyödyntämistä ja kierrätystä," Harjavallan jätetaksaan ei sisälly direktiivin edellyttämää, kaatopaikalle toimitettavan biojätteen määrän vähentämistä edistävää (Jätelain 30 §) mukaista kannustinta.

Maksut perittävä jätteiden tuottajilta

Sekä jätelaki että jätedirektiivi edellyttävät että "aiheuttaja maksaa" ts. jätteen tuottaja maksaa jätemaksut, ei kukaan muu. Tämä edellytys sisältyy jätelain 28 §:ään, vaikka sitä siinä ei nimenomaisesti kyseisessä sanamuodossa mainitakaan. Aivan kuten myöskin jätedirektiivin johdannossa todetaan; "5) saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti on tarpeen muun muassa ottaa huomioon kaatopaikan mahdollisesti aiheuttamat ympäristövahingot,". Eli kaatopaikkamaksuihin pitäisi sisältyä myös varautuminen mahdollisiin tuleviin ympäristövahinkoihin.

Tämä esiintuomani "saastuttaja (eli jätteen tuottaja) maksaa" periaate on todettu jo direktiivissä 75/442/ETY, jossa todetaan; "11 artikla 'Saastuttaja maksaa' -periaatteen mukaisesti jätteistä huolehtimisen kustannuksista, joista vähennetään mahdollinen hyödyntäminen, vastaa: - jätteen haltija, joka antaa jätteen keräilijälle tai 8 artiklassa tarkoitetun yrityksen haltuun, - ja/tai jätteen aiemmat haltijat tai valmistaja, jonka tuotteesta jäte on peräisin.". Tämä direktiivi on siis annettu jo v. 1975. Direktiivi on tehty Brysselissä 15 päivänä heinäkuuta 1975 ja aikaa täytäntöönpanolle on annettu 24 kuukautta. Direktiiviä 75/442/ETY on myöhemmin muutettu direktiivillä 91/156/ETY, joka on annettu 18 päivänä maaliskuuta 1991, ja jonka edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset on pitänyt saattaa voimaan viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 1993. Kyseisessä direktiivissä 91/156/ETY on "saastuttaja maksaa" periaate säilynyt samanlaisena kuin mitä se on ollut aiemmassakin direktiivissä, se on vain siirtynyt 15. artiklaan. Sama periaate sisältyy myös Suomen jätelakiin.

Verovarojen käyttäminen "tilapäisesti"

Jätelaki ja direktiivit eivät anna mahdollisuutta käyttää verovaroja edes tilapäisesti sellaisiin jätehuollon kustannuksiin, jotka ovat jo taksaa päätettäessä tiedossa. Tarkkaan ottaen mahdollisuutta ei ole käyttää verovaroja edes sellaisiin kuluihin, joiden mahdollisesta syntymisestä ei ole varmuutta, vaan niihinkin pitää varautua perimällä jätteestä riittävä jätemaksu joka kattaa kaikki tulevatkin kyseisen jätteen käsittelykulut..

Kuten kaupunki toteaa, hyväksytty taksa johtaa siihen että kaatopaikkakustan-nuksia joudutaan ainakin tilapäisesti kattamaan verovaroin. Lisäksi lausunnosta ilmenee, että kaupunki aikoo periä Harjavallan kaatopaikan lopettamis- ja jälkihoitokustannuksia jätemaksuissa sellaisesta jätteestä joka toimitetaan Hangassuon kaatopaikalle, joka lienee tyypiltään kuntainliiton tapainen osakeyhtiö.

Jätelaki ja direktiivit edellyttävät, että jätteestä peritään maksu joka kattaa kaikki kyseisen jätteen aiheuttamat kustannukset. Ei ole lain eikä direktiivien mukaista, jos maksu peritään/on peritty liian pienenä, siten että tulevaisuudessa eri jätteen tuottajat joutuvat maksamaan aiemmin tuotetun jätteen synnyttämiä kustannuksia ja että kustannuksia joudutaan osittain rahoittamaan verovaroilla. Tämä ei vastaisi "aiheuttaja maksaa" periaatetta. Harjavallan kaupungin olisi jo kolme vuotta sitten, kun tuli selväksi että kaatopaikka joudutaan lopettamaan, nostaa kaatopaikkamaksut riittävän korkealle tasolle, jolle ne olisi/on nostettava viimeistään nyt.

Siedettävyysharkinta ei kuulu kunnan tehtäviin jätetaksa-asioissa

Kaupungin tehtävänä on siis periä oikeansuuruinen ja riittävä jätemaksu. Kaupungin tehtävänä ei sen sijaan ole maksusta päättäessään pohtia, onko maksu kuntalaisten kannalta siedettävä. Sekä jätelaki että direktiivit edellyttävät tältäkin osin että mitään siedettävyysharkintaa ei taksoja määriteltäessä käytetä, vaan maksut määrätään todellisten kustannusten mukaan ja mahdollisiin tuleviin ongelmiinkin varataan riittävästi rahaa.

Porin Jätehuolto Oy

Jätehuollon yhteistyösopimuksen kohdassa 3, kolmas ranskalainen viiva, todetaan että jätemaksuihin voitaisiin kuntien yhteisen sopimuksen perusteella sisällyttää osuus, joka tilitettäisiin yhteistyökunnille käytettäväksi vanhojen kaatopaikkojen jälkihoitoon.

Sopimusmääräys on jätelain vastainen, sillä toimitettaessa jäte kaatopaikalle, on siitä jo tullut periä maksu jolla katetaan myös kaatopaikalle, siis juuri kyseiselle kaatopaikalle, ei jollekin toiselle kaatopaikalle, toimitetun jätteen jälkihoitokustannukset. Määräys on yksiselitteinen sekä jätelaissa että direktiiveissä. Tätä selventää edelleen direktiivin vakuutta koskeva osa.

Sopimus on myös muuten lainvastainen, sillä se merkitsee käytännössä että jonkin kunnan jäsenet saattavat joutua maksamaan toiselle kunnalle, jonka jäseniä eivät ole, menevää maksun osaa. Kun käytännössä suurin jätteentoimittaja lienee Pori ainakin 50 %:n osuudella, niin Pori saa käytännössä suurimman osan tästä jätteenkäsittelymaksun lisäosuudesta. Kaupunkien erilaisesta rakenteesta johtuen lienee kuitenkin niin, että kaatopaikalle toimitettavan jätteen määrä suhteutettuna asukasmääriin, voi olla merkittävästikin erilainen. Samoin vanhojen kaatopaikkojen kulut voivat erota merkittävästikin eri paikkakunnilla.

Käytännössä jos Pori on hoitanut jätelain velvoitteensa lain edellyttämällä tavalla, ja kerännyt aiemmin riittävät jätemaksut, ja lisäosuutta joudutaan perimään, jotta Harjavalta saa rahaa kaatopaikan jälkihoitoon, niin mihin Pori sitten saamansa osuudet käyttää ? Sopimuksen mukaan niitä ei voi käyttä kuin ko. kunnan kaatopaikkojen jälkihoitoon, johon on jo pitänyt kerätä rahat kaatopaikoille toimitettujen jätteiden jätemaksuissa. Miksi kaksinkertainen perintä ?

Toisaalta jos ylipäätään jollakin kunnalla ei ole tarvetta tällaisen ylimääräisen osuuden keräämiseen, niin se on kohdan kolme mukaisesti kuitenkin kerättävä. Sopimuksen mukaan sitä ei voida kerätä vain yhden tai muutaman kunnan osalta.

Loppuyhteenveto

Kaupunginvaltuuston hyväksymä jätaksa on jätelain ja jätedirektiivien vastainen, koska taksan maksut eivät ole kustannusvastaavia, eikä taksa kannusta jätteen määrän vähentämiseen, ei edes biojätteen osalta. Taksa on lain- ja direktiivinvastaisilta kohdin kumottava ja palautettava uuteen valmisteluun ja käsittelyyn.

Oikeudenkäyntikulut Aiemmin esitetyn lisäksi vaadin korvattavaksi viivästyskorkoineen;

Mikäli oikeudenkäyntikuluja ei joltakin osin hyväksytä, pitää hallinto-oikeuden perustella miksi jokin osa on jätetty hyväksymättä ja millä perusteella jokin osa on vastaavasti hyväksytty. (Perustuslaki 21 §)

Kunnioittaen

Petri Nurminen
prosessinhoitaja

HARJAVALLAN KAUPUNKI 15.1.2001

LAUSUNTO KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ
27.11.2000/91 § TEHDYN VALITUKSEN JOHDOSTA

LAUSUNTO

Kanta valitukseen

Valitus on perusteeton ja turha.

(sivu 2 alkaa)

Verottomien kiiteiden maksujen käyttö

Valittajan väite, että kiinteitä maksuja käytettäisiin johonkin muuhun, kuin ne jäte-
lain mukaan olisivat käytettävissä, perustuu ilmeiseen väärinkäsitykseen. Kaupungin
jätetaksa sisältää kaksi jätemaksulajia. Toisaalta on vastaanottomaksuja, jotka sisäl-
tävät jätteen käsittelyn ja hyödyntämisen eli ovat jätelain 28 §:n 2 momentin mukai-
sia jätteen käsittelystä kannettavia maksuja. Toisaalta on kiinteitä maksuja, joiden
tuotto menee "muuhun jätehuoltoon". Termi "muu jätehuolto" tarkoittaa tässä muuta
kuin 28 §:n 2 momentissa mainittua tarkoitusta. Tämän maksulajin tuotto on arvioitu
noin 275.000 mk:ksi kuluvana vuonna. Sitä ei siis käytetä taksan 1. mukaisiin tarkoi-
tuksiin ts. jätteiden hyödyntämiskustannuksiin, vaan nimenomaan muuhun jätehuol-
toon. Eli kun valmistelutekstissä sanotaan kertyvän 275.000 mk "muun jätehuollon"
kustannusten peittämiseen, tuotto menee muuhun kuin 28 §:n 2 momentissa tarkoi-
tettuun jätehuoltoon, johon käytetään taksan 1. mukaisia vastaanottomaksuja. Valit-
tajan väite kiinteän jätemaksun käytöstä on siten perätön ja kaikki, mitä valituksessa
hänen väärinkäsityksensä perusteella on esitetty, on myös täysin perustetonta. -
Joskus kannattaisi kysyä ennen valituksentekoa.

Valituksen tasosta antaa hyvän kuvan mainita siitä, että jätelain 28 §:n mukaan
maksut olisi perittävä jätteiden käsittelymaksujen yhteydessä jätteiden tuottajilta.
Lain 28 §:ssä ei mitään tällaista määräystä ole.

Väite perustuu esityslistalla olleeseen valmistelutekstin lauseeseen, joka on ilmeisesti
kiireestä johtuen tullut liian yleiseen ja epätarkkaan muotoon. Lause ei vastaa täysin
todellisuutta ja on sanatarkasti käsitettynä harhaanjohtava.

Kaupungin lähtökohta on ilman muuta, että myös kaatopaikan lopettamis-
kustannukset katetaan jätemaksun tuotolla. Korkeintaan voi kyse olla siitä, että
poikkeuksellisesti ja väliaikaisesti kustannuksia joudutaan maksamaan muista ra-
hanlähteistä, myös verovaroista. Lopullisesti kulut on ehdottomastai tarkoitus kattaa
taksalla, kuten laki selvästi edellyttää. Tätä valmistelutekstissä on yritetty sanoa. Esi-
tyslistalle tulleessa muodossa valmistelun lause ei täysin vastaa tosiasioita. Se ei ole
mikään kaupunkia sitova ennakkokannanotto eikä tietysti voikaan olla, koska sana-
tarkasti ymmärrettynä se olisi lainvastainen.

Jotta tulkinnassa ei ajauduta kohtuuttomuuksiin, on syytä muistaa sekä
valtakunnallinen että paikkakuntakohtainen tausta. Valtakunnalliset jätehuolto-
vaatimukset ovat kiristyneet erityisesti viime vuosikymmenen loppupuolella ja
asettaneet kunnat täysin uuteen tilanteeseen. Harjavallan osalta on vasta 2-3- vuotta
sitten selvinnyt, että oman kaatopaikan säilyttämisen ja laajentamisen sijasta, mihin
kaupunki oli valmistautunut myös alueellisesti käytyjen keskustelujen perusteella,
onkin nimenomaan kiristyneiden valtakunnallisten vaatimusten vuoksi oma
kaatopaikka suljettava. Tästä aiheutuvat ja siis nimenomaan kiristyneiden
vaatimusten johdosta rajusti ennakoitua suuremmat kustannukset on lopullisesti
katettava jätemaksulla. Useimpien maan kuntien tavoin Harjavaltakaan ei ole näissä
oloissa voinut olla niin hyvin valmistautunut oman kaatopaikan sulkemiseen, että
kustannukset voitaisiin heti kattaa jätetaksan tuotolla - nostamatta taksaa
kuntalaisten kannalta sietämättömälle tasolle. Sellainen jätelain säännösten tulkinta,
ettei esim. kaatopaikan sulkemiskustannuksiin voitaisi edes tilapäisesti ja
väliaikaisesti käyttää muuta rahoitusta kuin jätemaksun tuottoa, on ainakin kuntien
kannalta täysin kohtuuton. Käsityksemme mukaan jätelain teksti ei muunkin
rahoituksen väliaikaista käyttämistä sallivaa tulkintaa estä ja menettely on siten
laillinen.

(sivu 3 alkaa)

Sitovasta kannasta ei valmistelutekstissä edes voi olla kysymys. On otettava
huomioon, että tällä hetkellä ei ole muuta kuin alustavaan arvioon perustuvaa
epävarmaa tietoa kaupungin kaatopaikan jälkihoitokustannusten suuruudesta.
Teknisen viraston aiemman arvion mukaan ne olisivat suuruusluokkaan 3 Mmk, nyt
arvio on pudotettu 2,5 Mmk:aan. Kaatopaikan sulkemissuunnitelmakin on vasta
20.11.2000 hyväksytty Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa. monet siihen liittyvät
kustannuserät ovat vielä selvittelyn alla eikä kokonaisuuden tarkkaa hintaluokkaa
tiedetä ennen kuin asianomaiset urakat on saatu päätökseen. Yhteistyössä alueellisen
ympäristökeskuksen ja muiden kuntien kanssa on löydetty edelliset tekniset ratkaisut
sulkemissuunnitelman toteuttamiseksi ja näin saatu jopa miljooonien markkojen
kustannussäästöt.

Sitovaksi kannanotoksi käsitettynä valmistelutekstin lause on selvästi ennenaikainen.
Kaupungin mahdollisuudet kattaa kaatopaikan jälkihoitokustannukset jätemaksuin
ovat varsin hyvät. Esim. Porin kaupungin omistaman Porin Jätehuolto Oy:n ja
Harjavallan kaupungin keskeisen 11.2.2000 allekirjoitetun jätehuollon yhteis-
työsopimuksen (liite 2) kohdan 3. Jäteaseman talous ja kehittäminen, 4- kappaleen
viimeisen alakohdan mukaan jätteenkäsittelymaksuun voidaan tilapäisesti sisällyttää
osuus, joka tilitetään yhteistyöhön osallistuvalle kunnalle käytettäväksi omien
vanhojen kaatopaikkojen jälkihoitoon. Tämän sopimuskohdan soveltamisesta on jo
käyty alustavia keskusteluja toisen sopijapuolen kanssa. Myös Kiukaisten kunnan
kanssa, joka on sopimuksen nojalla pitkään käyttänyt Harjavallan kaatopaikkaa,
ollaan käynnistämässä keskusteluja kunnan osallistumisesta kaatopaikan
sulkemiskustannuksiin. Voidaan lisäksi todeta, että teknisen toimialan jätehuoltoa
koskeva tulosyksikkö on 1990-luvun puolivälin jälkeen tuottanut myös ylijäämää.

Kuten havaitaan, monet asiaan vaikuttavat seikat ovat vielä muotoutumassa, joten
valmisteluteksti ei tältä osin edes voi olla mitään tosiasiatietoa, jota voisi tehokkaasti
käyttää valitusperusteena. Valitus on tältäkin osin perusteeton.

Valitus on kokonaan perusteettomana hylättävä oikeudenkäyntikuluvaatimus
mukaan luettuna.

Lisäksi vaadimme kaupungi oikeudenkäyntikulujen korvaamista yhteensä
2.250 mk:lla. Perusteluna viittaamme paitsi siihen, että valitus pohjautuu
osaksi väärinkäsitykseen, josta kaupunki ei ole vastuussa, ja on muiltakin osin
perusteeton, myös valittajan vuonna 1998 ja sen jälkeen vireille panemien
valitustyyppisten asioiden suureen määrään. Tähän asti hän on tehnyt
sosiaalitointa lukuun ottamatta yhteensä 74 oikaisuvaatimusta, valitusta,
kantelua ja purkuhakemusta. Kaupungin kannalta kyse on kuntalaisen
valitusoikeuden selvästä väärinkäytöstä, lähinnä haitan- ja kiusanteosta ottaen
huomioon, että valittajalla ei yleensä ole ollut eikä tässäkään asiassa ole
asianosaisen intressiä.

HARJAVALLAN KAUPUNGINHALLITUS

4.12.2000 olen tehnyt seuraavan muutoksenhaun koskien uutta jätetaksaa:

Edellinen valitus, koskien jätetaksaa on peruutettu, koska kaupunginvaltuusto poisti päätöksestään valituksenalaisen kohdan. 

Turun hallinto-oikeudelle

Harjavallan kaupunginvaltuuston päätös 27.11.2000/91 §. Päätös ja jäljennös taksasta toimitettu hallinto-oikeudelle asian dnro 01828/00/2200 yhteydessä kaupungin toimesta.

Taksa on palautettava uudelleen valmisteltavaksi ja käsiteltäväksi.

Taksa on jätelain vastainen, kaupunginvaltuusto on väärinkäyttänyt harkintavaltaansa ja ylittänyt toimivaltansa. Taksa on lainvastainen.

Verottomat kiinteät maksut (taksa 2)

Taksan mukaan ko. taksan tarkoituksena on ylläpitää ongelmajätehuoltoa, ekopisteitä, kierrätyskeskusta, neuvontaa, yhteistyötä, keräystempauksia ja kehittämistyötä. Taksan korotuksen perusteluissa todetaan mm.:"Vuodessa kertyisi noin 275.000 markkaa tuloja muun jätehuollon kustannusten peittämiseen."

Jätelain 28 §

Jätetaksan valmistelutekstissä viitataan mm. kaatopaikan lopettamiskustannuksiin ja todetaan että "Kaatopaikan lopettamiseen joudutaan käyttämään verovaroja vaikka kustannukset pitäisi periä taksoissa." Jätelain 28 §:ssä todetaan yksiselitteisesti että "perittävän jätemaksun tulee kattaa vähintään käsittelypaikkojen perustamisesta, käytöstä poistamisesta ja jälkihoidosta aiheutuvat kustannukset."

Jätelain 28 §:n mukaan ko. maksut on perittävä jätteiden käsittelymaksujen yhteydessä jätteiden tuottajilta. Lienee selvää että höytyjätteen hyödyntämistä ei voida rasittaa ylimääräisellä maksujen korotuksella, niin että jätteen hyödyntämiseen tarkoitettuja varoja ohjattaisiin kaatopaikkatoimintaan, kuten nyt näyttää päätetyn, kun on päätetty kerätä ns. "Ekomaksuna" 275.000 mk ylimääräistä rahaa muun jätehuollon kustannuksiin.

Jätelain 30 §

Taksan pitäisi kannustaa jätteen tuottajia jätteen määrän vähentämiseen. Tämä ei voi tapahtua niin että "ekomaksuna" peritään kustanuksia enemmän kuin "ekojätteen" käsittely ja siihen liittyvät muuta toimet maksavat. Se että jätemaksu määrätään todellisiin aiheutuviin kustannuksiin nähden kaatopaikkajätteelle liian pieneksi, ei kannusta jätteen määrän vähentämiseen.

Maksujen kustannusvastaavuus

Jätemaksujen on siis katettava vähintään jätteen käsittelyn kaikki kustannukset, mutta maksuun voi sisätyä myös hallinto, valvonta yms. kustannuksia, joilla on suora yhteys ko. jätteeseen. Kunnan on oltava selvillä jätteiden käsittelystä aiheutuneista menoista ja niiden kattamiseksi kannetuista maksuista. Menoihin luetaan myös kaatopaikkojen käytöstä poistamis- ja jälkihoitokustannukset. Näihin kuluihin ei saa käyttää muita varoja.

Lääninhallituksen tehtävänä on ollut valvoa, että kunnassa perityt jätteenkäsittelymaksut ovat oikeassa suhteessa 28 §:n 2 momentissa mainittuihin menoihin nähden. Valvonta kohdistuu kunnan tilinpitoon, jolloin kunnan on pystyttävä osoittamaan, että se menettelee lain mukaan.

Kunta ei voi tietoisesti ja tarkoituksella päättää, että perittävät jätemaksut eivät vastaa 28 §:n 2 momentissa mainittuja kustannuksia. Koska Harjavallan kaupunginvaltuusto on nyt kuitenkin päättänyt liian pienten jätemaksujen perimisestä seuraavasti; "Kaatopaikan lopettamiseen joudutaan käyttämään verovaroja, vaikka kustannukset pitäisi periä taksoissa", on kaupunginvaltuusto poikennut lain vaatimuksista siinä määrin, että sen voidaan katsoa ylittäneen harkinta- ja toimivaltansa tehdessään jätelainvastaisen päätöksen.

Oikeudenkäyntikulut

Kaupunginvaltuuston päätökseen perehtyminen 30 min. Jätelain säädösten ja selitysteosten lukeminen 30 min. Valituskirjelmän laatiminen 45 min.

Aikaa yhteensä 1 h. 45 min. á 250 mk. eli yht. 437,50 mk + Postituskulut 18 mk

Yhteensä 455,50 mk viivästyskorkoineen

Kunnioittaen

Petri Nurminen
prosessinhoitaja