|
KHO:n ratkaisu 6.11.2002 Asian käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa Petri Nurminen on esittämillään perusteilla katsonut, että valituksenalainen taksa on lainvastainen, ja vaatinut, että se tältä osin kumotaan ja että asia palautetaan joko hallinto-oikeuden tai kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Korkeimman hallinto-oikeuden on pyydettävä direktiivien soveltamisesta Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ennakkoratkaisu. Harjavallan kaupunginhallitus on selityksessään uudistanut aikaisemmin lausumansa ja todennut, että valitus on perusteeton. Petri Nurminen on antanut vastaselityksen, jossa hän on vaatinut, että hänen oikeudenkäyntikulunsa sekä Turun hallinto-oikeudessa että korkeimmassa hallinto-oikeudessa määrätään korvattaviksi. Petri Nurminen on vielä toimittanut kaksi lisäkirjoitusta.
Asian käsittely korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Korkein hallinto-oikeus hylkää Petri Nurmisen vaatimuksen ennakkoratkaisun pyytämisestä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta, koska asian ratkaiseminen ei asiakirjoissa oleva selvitys huomioon ottaen sitä vaadi. Kun otetaan huomioon esitetyt vaatimukset, saatu selvitys sekä Turun hallinto-oikeuden ratkaisu ja sen perustelut, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole syytä. Asian näin päättyessä korkein hallinto-oikeus hylkää Petri Nurmisen vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Tätä kaikki asianosaiset noudattakoot.
VASTASELITYS 23.1.2002 Korkeimmalle hallinto-oikeudelle Kuten voidaan todeta, kaupunkikin myöntää, kuten on jo alun alkaen myöntänyt, että Harjavallassa on päätetty käyttää verovaroja kaatopaikan sulkemiskustannuksiin. Tosin myöhemmin kaupunki on todennut, että vaikka niin ei valtuusto olekaan päättänyt, on verovarat tarkoitus käyttää kaatopaikan lopettamiskuluihin vain tilapäisesti. Jätelain sanamuoto ei mielestäni ole riittävän selkeä, niin että siitä suoraan voitaisiin vetää johtopäätöksiä siitä, mitä säädöksellä on tarkalleen kaatopaikan lopettamiskustannusten osalta haluttu sanoa. Tämän vuoksi asia pitää selvittää mm. jätedirektiivien avulla, jotka on ko. lailla pantu Suomessa täytäntöön. Jätelain pitää täyttää direktiivin määräykset. Ottaen myös huomioon kaupungin esittämä 1.7.2001 lukien tapahtunut korotus, voidaan kysyä – miksi korotus tuolloin on ollut vain 7 % ? Kaupunki väittää että on selvää, että valtuusto ei olisi hyväksynyt sellaista jätetaksaa, jossa jätemaksut olisivat olleet mitoitetut siten, että maksu olisi täyttänyt jätelain ja direktiivin ”aiheuttaja maksaa” periaatteen, koska taksa olisi ollut kohtuuton. Säädökset kuitenkin ovat edellyt-täneet täysikatteisen jätemaksun perimistä jätteen tuottajilta. Kun valtuusto on hyväksynyt alimitoitetun taksan, on menettely ollut laitonta. Taksa tulee määrätä säädösten mukaan, vaikka se muodostuisikin ”kohtuuttomaksi”. Menettely myös toimisi jätteen määrää vähentävänä keinona. Missään tapauksessa ei voida valtuuston harkintavaltaan katsoa kuuluneen verovarojen osoittamisen jätemaksujen kompensaatioon. Kaupunki väittää että verovaroilla katetun 50.000 mk:n kattaminen jätemaksuilla olisi ollut kohtuutonta ja että se olisi merkinnyt alueen 2000 maksajalle noin 500 mk:n kulua per maksaja. On taatusti selvää, että kun samaa kaatopaikka on käyttänyt myös Kiukainen, niin myös ko. alueen talouksilta olisi pitänyt periä korotettua taksaa. Samoin on selvää, että taksan korotus ei kohdistu pelkästään alueen talouksiin, vaan ehkä jopa suuremmissa määrin alueen yrityksiin, joiden jätemaksuissa 500 mk:n lisäys vuodessa olisi ollut varsin mitätön menoerä. (Hallinto-oikeuden perustelut) Porin Jätehuollon kanssa tehdyn sopimuksen mukaan jossain vaiheessa Hangassuon jäteasemalle peritystä jätteestä peritään ylimitoitettu jätemaksu, jos siitä vain päästään osakaskuntien kanssa sopimukseen, mikä ei ole mitenkään taattua tai varmaa, mm. aiemmin hallinto-oikeudelle ja KHO:lle esitettyjen seikkojen valossa. Ylimitoitetun jätemaksun perimien voi puolestaan myös johtaa kielteisiin ilmiöihin. Kaupungin esittämä seikka jonka mukaan direktiiviä näyttäisi olevan mahdollista tulkita sisällyttäen siihen kohtuusharkintaa, on ainakin yksi sellainen kysymys joka tulisi saattaa EY-tuomioistuimen tutkittavaksi ennakkoratkaisumenettelynä. Toinen seikka on se, missä määrin verovaroja voidaan käyttää kaatopaikkojen sulkemiskustannuksiin. Sekä myös se, voidaanko sulkemiskustannuksiin periä varoja toiselle kaatopaikalle toimitetun jätteen maksuissa ja missä määrin. (Jätehuollon yhteistyösopimuksesta) Kaupunki näyttää käsittäneen täysin väärin Harjavallan kunnan jäsenen mahdollisuuden valittaa Porin Jätehuollon Hallituksen alaan kuuluvasta jätemaksusta. Kaupunki näyttää väittävän, että myös harjavaltalaisilla olisi mahdollisuus valittaa päätöksestä, jolla Hangassuolle vietävien jätteiden maksut on määrätty. Näin ei kuitenkaan ole, sillä Hangassuon jäteasemalla noudatettavan jätetaksan vahvistaa Porin kaupunginvaltuusto. Asia toki valmistellaan jätehuollon hallituksessa, joka on kuntien yhteinen lautakunta, mutta valmistelupäätöksestä ei voi valittaa. Valitus-oikeus selviää Turun hallinto-oikeuden päätöksestä [30.4.2001 nro. 01/0235/1, jonka mukaisesti minulle ei harjavaltalaisena ole valitusoikeutta Porin kaupunginvaltuuston päätöksestä] [Nettisivujen lisähuom. Hangassuon jäteaseman taksan päättää Porin kaupunginvaltuusto] Petri Nurminen
HARJAVALLAN KAUPUNKI SELITYS Kaupunginhallitus 14.1.2002 SELITYS Kanta valitukseen Valitus on seuraavassa esitettyjen seikkojen nojalla perusteeton Perustelut Viittaamme ensiksi kaikkeen asiassa aikaisemmin esittämäämme, erityisesti Turun hallinto-oikeudelle 15.1.2001 annettuun lausuntoon liitteineen ja erikseen hallinto-oikeudelle toimitettuun, asiakirjoihin sisältyvään muuhun aineistoon. Tämä kaikki toistetaan. Viittaamme myös hallinto-oikeuden valituksenalaiseen päätökseen ja erityisesti ratkaisun perusteluihin.Tapahtumien kulun merkitys kaupungin menettelyä arvioitaessa Valituksessa on keskeisesti kysymys siitä, että kaupunki on joutunut väliaikaisratkaisuna tilapäisesti rahoittamaan jonkin verran jätteen käsittelykustannuksia, kaatopaikan lopettamis- ja jälkihoitokustannukset näihin luettuna, verovaroilla, koska jätemaksun tuotto ei niihin ole heti riittänyt. Kaupungin käsityksen mukaan jätelain sanamuoto ei estä tällaista menettelyä.Hallinto-oikeuden perustelut - - - Toistamme myös, että verovaroja käytetään kaatopaikan lopetus- ja jälkihoitokustannuksiin Harjavallassa vain väliaikaisesti, olosuhteiden pakosta ja mielestämme laillisesti.Jätehuollon yhteistyösopimuksesta Valittaja on täysin oikein todennut, ettei Harjavalta tästä eteenpäin voi täysin itsenäisesti päättää jätetaksasta. Kuitenkin kaupunki voi epäilemättä siihen vaikuttaa. Valittajalla on täysin väärä käsitys valitusoikeudesta. Porin jätehuollon hallitus on jätehuollon yhteistyösopimuksen nimenomaisen määräyksen mukaisesti kuntalain 77 §:n tarkoittama yhteislautakunta. Kuntalain 92 §:n 2 momentin mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen kuntien yhteisen toimielimen päätöksestä saa tehdä myös sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen. |
|
|