Kauppa- ja Teollisuusministeriölle

MIELIPIDE

1. Ydinvoimalan tarvitsema energia raaka-aine, eli ydinpolttoaine

23.1.2001 saapui Raumalle ydinpolttoainelastissa ollut Turkulaisvarustamon omistama Cindy-niminen rahtialus. Sekä aluksen varustelu, että miehitys olivat puutteellisia, mistä olisi aiheutunut mahdollisesti hyvinkin vakavia seurauksia, jos jonkinlainen onnettomuus olisi alusta kohdannut.

Tapahtuneen perusteella näyttää selvältä, että TVO ei tunne riittävästi omaa vastuutaan ydinpolttoainekuljetusten järjestämisessä, kun on hyväksynyt ydin- polttoainetta kuljettamaan määräyksia rikkovan varustamon aluksen. Laivapäivä- kirjan mukaan on, Satakunnan kansa-sanomalehdessä 26.1.2001 s.1 ja 5 julkais- tun artikkelin mukaan, mm. aluksella ollut epäpätevä konepäällikkö ja perämies on puuttunut kokonaan !

Ajatellen viidennen ydinvoimalan rakentamista, voitaneen pitää selvänä, että tällaisten turvamääräyksistä piittaamatta tehtyjen raaka-ainekuljetusten määrä tulee tulevaisuudessa lisääntymään kasvavan polttoainetarpeen myötä.

Mikäli viides ydinvoimala päätetään rakentaa, vaikkakaan se ei käsitykseni mukaan voi mitenkään olla yhteiskunnan kokonaisedun mukaista, niin pitää rakennuslupaan liittää selkeät ehdot siitä, miten ydinpolttoaineen kuljetukset tulee järjestää. Lisäksi tulisi lailla säätää polttoaineen tilaajan vastuusta kuljetusten asianmukaisuuden varmistamisessa ja sanktioida pienetkin virheet rangaistaviksi ja yleisen syytteen alaisiksi. Nykyinen lupakäytäntö ja muut menettelyt ovat selvästikin puutteellisia.

2. Yhteiskunnan kokonaisetu ?

Jotta voitaisiin tehdä päätös siitä, onko viidennen ydinvoimalan rakentaminen yhteiskunnan kokonaisedun mukaista, pitää ensiksi selvittää, mitä tarkoitetaan yhteiskunnan kokonaisedulla. TVO tarkoittanee tällä etupäässä taloudellisia etuja. Samoin myös valtiovalta kiinnittää kokonaisedussa liiaksi huomiota taloudellisiin seikkoihin. Kun tarkastellaan sitä, mikä pitkällä aikavälillä on yhteiskunnan kokonais- edun mukaista, niin taloudelliset arvot pitää jättä hyvin vähälle tarkastelulle, tai jopa kokonaan tarkastelun ulkopuolelle.

Yhteiskunnan kokonaisedun mukaisena voidaan kuitenkin mielestäni taloudellisesti tarkastellen pitää sitä, että yhteiskunta on mahdollisimman omavarainen ja kilpailukykyinen. Lyhyellä tähtäimellä viides ydinvoimala varmasti lisääkin kilpailukykyä, koska se mahdollistaa "halvan" energiatuotannon, vaikka peräti 66 % tuotetusta energiasta menee ns. harakoille. Pitkällä tähtäimellä tarkastellen, on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista säästää energiaa ja luoda uutta tekniikkaa jota voidaan sitten myydä ulkomaillekin.

Mikäli kuitenkin uusi voimala rakennetaan, niin pitää edellyttää että kaikki energia otetaan hyötykäyttöön. Tuotetusta hukkaenergiasta pitäisi periä hukkaenergiavero. Mikäli laitos rakennetaan, niin jätelämmön hyötykäyttö pitää nostaa merkittäväksi esim. lämpöpumpputekniikan avulla.

Yhteiskunnan kokonaisetua tarkastellen pitää punnita riittävästi eri mahdollisuuksia, jotka ovat viidennen ydinvoimalan lisärakentamisen vaihtoehto. Vaihtoehtoja ovat ainakin ns. vaihtoehtoiset energiamuodot ja niiden kehittäminen, perinteiset energiantuotantotavat (Öljy, Kivihiili, Puu jne.), energian tuonti ulkomailta, sekä lisäksi yhtenä vakavasti harkittavana vaihtoehtona energiansäästö.

Ulkomainen lisäenergia

Ulkomailta tuotavan energian suhteen totean, että mikäli ainoaksi todelliseksi vaihtoehdoksi lisäydinvoiman rakentamiselle jää energian tuonti ulkomailta, niin maailman kokonaisedun kannalta turvallisempaa on varmasti, että Suomi tuottaa tarvitsemansa lisäenergian omassa ydinvoimalassa, kuin että ostaa ulkomailla tuotettua ydinenergiaa.

Energiansäästö

Yhtenä vakavasti harkittavana vaihtoehtona pitäisi olla laskelmissa mukan energian- säästö. Sijoittamalla uuden ydinvoimalan rakentamiseen ja myöhemmässä vaiheessa ydinjätteen loppusijoittamiseen tarvittavat varat energiansäästön edistämiseen ja toteuttamiseen, on varmasti mahdollista toteuttaa merkittävällä tavalla vaikuttavi energiansäästö toimenpiteitä.

Suomessa on mm. suuri määrä sähkölämmitteisiä omakotitaloja, sekä jonkinverran myös yrityskäytössä olevia tiloja. Yhden sähkölämmitteisen tyyppitalon energian- kulutus on luokkkaa 25.000 Kwh/a, mistä 2/3 lasketaan menevän lämmitykseen. Tämä tarkoittaa yhden talon käyttävän vuodessa n. 16.000 Kwh lämmitysenergiaa. Tätä sähkölämmitystalojen kuluttamaa lämmitys-sähkömäärää olisi mahdollista pudottaa ainakin 66 % ja jopa 75 %, jos sähkölämmitteisiin taloihin asennettaisiin yhteiskunnan kokonaisetua, ja siten myös ympäristöä ajatellen, energiataloudelliset maalämpöpumput.

Sillä rahamäärällä, joka aiotaan upottaa viidennen ydinvoimalan rakentamiseen, voitaisiin, ja tulisi, tukea maalämpöpumppujen asentamista omakotitaloihin. Kun tuki olisi riittävän suuri, niin lähes kaikki toteuttaisivat maalämpöpumpun asentamisen. Toisena harkittavana säästötoimenpiteenä voisi olla myös ilmalämpöpumppujen asentamisen tukeminen. Ilmalämpöpumpuissa tosin on se ongelma, että ne eivät alenna tarvittavaa kokonaisenergian määrää kovilla pakkasilla, jolloin energiantarve on suurin. TVO voisi saada "sähkönmyyntuloa", joka "edullisen" ydinvoimasähkön myynnin sijaan myymällä sähkönsäästöä. Tämä tapahtuisi niin että TVO rahoittaisi ydinvoimalaan tarkoittamillaan markoilla em. lämpöpummpuja, joita käyttäviltä talouksilta säädettäisiin perittäväksi "lämpöpumppuvero", esim. 2p/Kwh, jonka kunkin kuluttajan sähköntoimittaja sitten tulouttaisi määrätyin väliajoin TVO:lle.

Teollisuuden säästöt

Yhtenä energiansäästötoimenpiteenä tulisi myös teollisuuslaitosten edellyttää muuttavan kohtuullisen siirtymäajan kuluessa kaikki kuristustyyppiset pumppaus- laitteet ja laitokset invertterityyppisesti säädettäviksi, jolloin hukkaenergiaa ei kuluisi juuri lainkaan. Myös muita tapoja vähentää energiankulutusta tulisi ydinvoimalaitok- sen rakentamisen sijaan tutkia, kehittää, tukea, ja ottaa nopeasti käyttöön.

3. Viidennen ydinvoimalan sijainti

Viides ydinvoimala pitäisi ehdottomasta, yhteiskunnan kokonaisetu ajatellen, sijoittaa ja rakentaa siten, että laitoksen tuottaman kaikki energia olisi mahdollista käyttää mahdollisimman tarkoin hyödyksi. Käytännössä tämä tarkoittaa että laitos pitäisi sijoittaa jonkin suuren kaupungin lähistölle, niin että laitoksen tuottama valtaisa lämpömäärä voitaisiin käyttää yhteiskunnan hyödyksi. Kenenkään järkevästi ajattele- van henkilön mukaan ei voi olla yhteikunnan kokonaisedun mukaista tuottaa 1600 Mwh sähköä, siten että tuotannosta syntyvällä 4000 Mwh lämpöjätteellä lämmitetään vesistöä. Lämpö pitäisi käyttää hyödyksi.

Kaikki voinevat olla yhtä mieltä siitä, että ydinenergialaitoksen tuottaman hukkaläm- mön hyödyntäminen on mahdollista taloudellisesti ainoastaan, jos - ja kun laitos sijoitetaan suurehkon kaupungin välittömään läheisyyteen. Nykyisin Suomessa on jo pitkä kokemus ydinvoimaloiden turvallisuudesta, ja näin ollen laitoksen sijoittamista tuskin kovinkaan mittavasti vastutteisiin, jos sijoituspaikaksi esitettäisiin esimerkiksi Turkua, Vaasaa, tai Rovaniemeä. Nämä ja monet muutkin sopivankokoiset paikkakunnat tulisikin ottaa tasavertaisina - tai itse asiassa Loviisaa ja Olkiluotoa - parempina sijoituspaikkoina huomioon laitoksen sijoituspaikkaa valittaessa.

Yhteiskunnan kokonaisedunkin kannalta pitäisi selvittää riittävän laajalti kaikki mahdolliset sijoituspaikat. TVO menettelee maanosia eriarvoistavalla tavalla, kun esittää laitokselle vain sellaisia mahdollisia paikkoja, joissa jo on aiempia laitoksia.

TVO:n viitaukset siihen että alueilla on mm. kaavoituksen toimin jo varauduttu tuleviinkin hankkeisiin, ei saa vaikuttaa, sillä muillakin paikkakunnilla olisi varmasti kiinnostusta saada ydinvoimalat ja tehdä tarvittavat kaavamuutokset. Niihin on varmastikin myös riittävästi aikaa.

Ennen kaikkea, ennen kuin tehdään päätös siitä, onko uuden ydinvoimalan rakentaminen Loviisaan tai Olkiluotoon yhteiskunnan kokonaisedun mukaista, pitää selvittää, olisiko paremmin yhteiskunnan kokonaisedun mukaista sijoittaa uusi viides ydinvoimala jollekin muulle paikkakunnalle.

Onnettomuudet

Suomen ydinvoimaloissa sattuu vain muutama pieni alimman luokan onnettomuus vuodessa. Suomalainen ydinvoimatuotanto on siis osoittanut turvallisuutensa. Kaikki suomalaiset ovat varmasti myöskin niin valistuneita, että ymmärtävät ydinvoimalaitoksen imagoarvon. Se sijaan Loviisan ja Olkiluodon mainetta heikentää, jos niissä sattuu nykyistä useammin näitä mitättömiä onnettomuuksia. Siksi, siinä tapuksessa että viides ydinvoimala päätetään rakentaa, pitäisikin liittää Suomen ydinvoimakuntien joukkoon yksi uuden ja modernin ydinvoimalan kunta.

4. Loppusijoitus

Turvallisuus

Ennen viidennen ydinvoimalan rakentamislupapäätöksen tekemistä pitää saada riittävä selvitys ydinvoiman loppusijoituksen turvallisuudesta. Asiaa ratkaistaessa pitää taloudellisuuden edelle asettaa turvallisuus, kuten olen Kauppa- ja Teollisuus- ministeriölle 19.11.1999 toimittamassani sähköpostitse toimittamassa loppusijoitusta koskevassa mielipiteessäni todennut.

Kuulutukset

Edelleen on huomattava että loppusijoituspäätöksen tekemisessä noudatetaan riittävällä huolella mm. kuulutuksia koskevia säännöksiä ja määräyksi, sekä mm. varmistutaan siitä, että asiaa koskevat asiakirjat ovat nähtävissä siten kuin niiden ilmoitetaan olevan nähtävissä. Viittaan tällä KTM:n kuulutuksen ydinpolttoaineen loppusijoituskuulutuksista, jotka eivät KTM:n kuulutuksista poiketen olleet ilmoitetulla tavalla nähtävissä ainakaan kaikissa kunnissa. Esimerkiksi Eurajoella kuulutuksen piti ilmoituksen mukaan olla nähtävillä Eurajoen kunnanvirastossa 22.6.1999 - 19.11.1999 virka-aikana, mutta kuulutus ei ollut kuulutuksesta poiketen virastossa nähtävänä 5.7.1999 - 25.7.1999 välisenä aikana.

Ystävällisesti

Petri Nurminen
prosessinhoitaja