|
. |
VUODEN 2002 Satoa...
aOKa: Hätäilmoitusten
ilkivaltamaksut laittomia
OKa: Kuntien asiakirjalunastusten
oltava kohtuullisia
Laitoshoitopotilaan kotikunnan määräytyminen
(10.11.2002)
Vakuutusoikeudelle oikeuskanslerin moitteet
(4.11.2002)
Oikeusasiamies tutkii väärennösasiaa.
(Nettiin 23.8.2002)
Valtakunnansyyttäjänviraston
"väärennösjutun" ratkaisu 12.2.2002
Laamannin selitys "väärennösjutussa"
6.3.2002
Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkisen
kannanotto 17.1.2002
- koskee kuntien yhteisen toimielimen
jäsenten valintaa.
Alla esitetyt seikat lainattu vanhasta, mutta yhä ajankohtaisesta
julkaisusta, Defensor Legis, 69, 1988, jossa Lauri Lehtimaja kertoo näkökohtia
virkamiehen oikeudellisesta asemasta oikeusasiamieheen nähden.
-
Virkamiesten lainvastaisia toimia selvitetään eri tavalla kuin
muiden kansalaisten. Yleensä ainoastaan vakavimmat virkarikokset johtavat
poliisin toimittamaan täydelliseen esitutkintaan. Useimmat virkavirheet
selviävät ns. laillisuusvalvonnassa, jota harjoittavat valtioneuvoston
oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies.
-
Jos kantelija on tunnettu kverulantti, saatetaan aluksi tyytyä esimerkiksi
puhelintiedusteluun. Laillisuusvalvonnassa noudatetaan kuitenkin kanteluihin
nähden varovaisuusperiaatetta: Epätodennäköinenkin
väite pyritään ottamaan vakavasti, jos se ylipäätään
on mahdollinen.
-
Käytännössä minimaalisuusperiaate on merkinnyt sitä,
että yksittäiseen virkamieheen kohdistuva syytteenvaara on jäänyt
oikeusasiamiehen harjoittamassa laillisuusvalvonnassa melko etäiseksi,
usein jopa teoreettisluontoiseksi.
-
Kun odotettavissa oleva reaktio on todennäköinen (eli reaktion
vaara vähäinen), pyydetään yleensä selitys, eikä
enää selvitystä. Selitys on jo määritelmän
mukaan nimenomaan puolustautumista eli "advoseerausta" omassa asiassa,
toisin sanoen asioiden selittämistä parhain päin ja lieventävien
asianhaarojen esiintuomista.Virkatoimen virheellisyyttä ei tässä
vaiheessa useinkaan käy kiistäminen, koska faktat puhuvat puolestaan.
Selitysstrategiat voivat olla erilaisia. Esimerkiksi:
-
tahallisuus kiistetään ja myönnetään enintään
tuottamus,
-
taitamattomuus selitetään varomattomuudeksi tai ymmärtämättömyys
huolimattomuudeksi,
-
tulkinnanvaraisissa tapauksissa tosiasiallinen varomattomuus saatetaan
jälkikäteen selittää myös tietoiseksi laintulkinnaksi,
-
oman tietoisen laintulkinnan osoittauduttua erheelliseksi se voidaan jälkikäteen
naamioida myös varomattomuudeksi,
-
tuodaan esiin subjektiivisesti lieventäviä seikkoja, esim. yksityiselämän
vaikeuksia.
-
Kun oikeusasiamies pyytää virkamieheltä selvitystä
jonkin asian johdosta, virkamiehen on virkavastuulla pysyttävä
totuudessa ja kerrottava kaikki olennainen asiaan liittyvä. Jos kuitenkin
asia on senlaatuinen, että virkasyytteen vaaraa on pidettävä
todellisena, hän voi vaieta itselleen epäedullisista seikoista.
-
Jos näyttönä on kantelijan sana virkamiehen sanaa vastaan,
virkamies yleensä vetää pidemmän korren.
Harjavallassa 16.1.2002
Petri Nurminen
p. 045-674 0729
|
. |
|
