TERVETULO VALTAKUNTA 2002
SIVUSTOLLE!

Muita valtakunta-sivuja:
 

 
APULAISOIKEUSKANSLERI                     PÄÄTÖS
Snelmanninkatu 1 A
PL 20  00023 VALTIONEUVOSTO               28.10.2002           Dnro 1229/1/00
 
 
 

ASIA   Vakuutusoikeuden menettelyä ja asumistukilain soveltamista koskeva kantelu

KANTELUKIRJOITUKSET

... on pyytänyt oikeuskansleria selvittämään, oliko vakuutusoikeus käsitellyt hänen valituksensa riittävän joutuisasti, kun käsittelyaika oli ollut 14 kuukautta.

RATKAISU

Saadun selvityksen mukaan N.N:n asia oli tullut vireille vakuutusoikeudessa 31.8.1999. Tällöin vakuutusoikeuteen oli saapunut N.N:n valitus liiteasiakirjoineen ja Kansaneläkelaitoksen H:n toimiston 28.8.1999 päivätty lausunto. N:n sanottuun paikallistoimiston lausuntoon antama vastaselitys oli saapunut vakuutusoikeuteen 1.9.1999. Asian esittelijä oli saanut jutun asiakirjat 8.3.2000 ja hän oli tehnyt jaostolle ratkaisuehdotuksensa 2.10.2000. Valitus oli ratkaistu vakuutusoikeuden istunnossa 24.10.2000. Selvityksen mukaan käsittelyaikaan oli vaikuttanut muun ohella kyseisellä jaostolla vuoden 2000 aikana toimitettujen suullisten käsittelyjen suuri määrä muiden jaostojen suullisten käsittelyjen määriin verrattuna. Selvityksen mukaan N:n asian käsittelyaika oli noin 14 kuukautta; keskimääräisen käsittelyajan ollessa 14,68 kuukautta.

Menettelyn arviointia

Maaliskuun alusta 2000 voimaan tulleen Suomen perustuslain (731/1999) 21 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Vastaava säännös sisältyi myös perustuslailla kumottuun Suomen hallitusmuotoon.

Vakuutusoikeuden toimittamassa selvityksessä on perusteltu N:n valitusasian käsittelyaikaa muun ohella kyseessä olevan jaoston suurella suullisten käsittelyjen määrällä ja keskimääräisellä käsittelyajalla, jota N:n käsittelyaika ei ylittänyt.

Perustuslain 21 § samoin kuin Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan vastaavansisältöinen normi korostavat asioiden mahdollisimman joutuisaa käsittelyä.

Mielestäni esillä olevan asumistukiasian käsittelyaika on liian pitkä, kun otetaan huomioon, että kysymyksessä oli sosiaaliavustuksen/asumistukiasian käsittely. Asumistukiasiat, kuten pääsääntöisesti myös kaikki vastaavalla tavoin pienituloisten taloudellisen tilanteen tukemiseen tarkoitetut muutkin sosiaalivakuutusasiat tulisi pyrkiä käsittelemään huomattavasti joutuisammin.

Lopputoteamus

Kantelukirjoitukset eivät anna aihetta muihin toimenpiteisiin kuin että saatan vakuutusoikeuden tietoon edellä kohdassa 4.2. lausumani käsityksen sosiaalivakuutusasioiden joutuisasta käsittelemisestä. Tässä tarkoituksessa lähetän tästä päätöksestä jäljennöksen vakuutusoikeudelle.
 
 

Apulaisoikeuskansleri    Jaakko Jonkka
 

[valtioneuvoston oikeuskanslerin leima]
 

Esittelijäneuvos      Marja-Leena Arjola

---

Apulaisoikeusasiamies Paunio oikeusasiamiehen vuosikertomuksessa 1999: "Kantelija arvosteli vakuutusoikeuden menettelyä sen johdosta, että hänen asumistukiasiansa käsittely kesti liian kauan. Kantelijan valitusasian käsittely kesti vakuutusoikeudessa yli 13 kuukautta. AOA Paunio totesi ratkaisussaan, että käsittelyaika oli asian laatu huomioon ottaen pitkä. Hän viittasi kannanotossaan hallitusmuodon 16 §:ään [vastaa nyk. PeL 21 §] ja totesi, että asumistukiasiat tulisi käsitellä viivytyksettä. Asumistuen tarkoituksena on nimittäin tasoittaa  pienituloisten asumiskustannuksia maksamalla tukena osa kohtuullisista asumismenoista. Koska asumistukea voivat saada vain pienituloiset ruokakunnat, on selvää, että tuen hakijoiden taloudellinen tilanne on heikko.

Vakuutusoikeudessa oli kyseisen kanteluasian käsittelyn aikoihin jutturuuhka, joten kaikkien asioiden käsittelyajat olivat pitkiä. Vakuutusoikeuden resursseja oli sittemmin jonkin verran lisätty, minkä johdosta AOA ei ryhtynyt asian johdosta muihin toimenpiteisiin kuin että hän kiinnitti vakuutusoikeuden huomiota joutuisan käsittelyn tärkeyteen erityisesti niissä asioissa, jotka asian laadun vuoksi sitä edellyttivät." 

---

Apulaisoikeusasiamies Paunio kanteluratkaisussa 14.12.2000, Dnro 2529/4/00: 
"Arvostelette sähköpostitse 13.11.2000 eduskunnan oikeusasiamiehelle osoittamassanne kantelukirjoituksessa sosiaalilautakunnan toimeentulotukipäätöksestä tekemänne valituksen pitkää (lähes 12 kk) käsittelyaikaa Turun hallinto-oikeudessa"

"Vastauksena kanteluunne ilmoitan Teille seuraavan: Perustuslain 21 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa. Säännös vastaa sisällöltään 1.3.2000 asti voimassa ollutta hallitusmuodon 16 §:ää.

Selvityksen mukaan valititte 2.2.2000 Turun hallinto-oikeudelle H:n kaupungin sosiaalilautakunnan 18.1.2000 antamasta päätöksestä. Asianne on hallinto-oikeudesta puhelimitse 13.12.2000 saadun tiedon mukaan esitelty hallinto-oikeudessa ja se tullaan lähettämään tiedoksenne niin pian kuin mahdollista." 

"Saamani selvityksen perusteella en ole voinut todeta Turun hallinto-oikeuden menetelleen tässä asiassa lainvastaisesti tai velvollisuuksiaan laiminlyöden tai muutoinkaan tavalla, joka edellyttäisi enempiä toimenpiteitäni."

"Kirjoituksenne ei siis anna aihetta enempiin toimenpiteisiini."

---

Alla esitetyt seikat lainattu vanhasta, mutta yhä ajankohtaisesta julkaisusta, Defensor Legis, 69, 1988, jossa Lauri Lehtimaja kertoo näkökohtia virkamiehen oikeudellisesta asemasta oikeusasiamieheen nähden.

• Virkamiesten lainvastaisia toimia selvitetään eri tavalla kuin muiden kansalaisten. Yleensä ainoastaan vakavimmat virkarikokset johtavat poliisin toimittamaan täydelliseen esitutkintaan. Useimmat virkavirheet selviävät ns. laillisuusvalvonnassa, jota harjoittavat valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies.
• Jos kantelija on tunnettu kverulantti, saatetaan aluksi tyytyä esimerkiksi puhelintiedusteluun. Laillisuusvalvonnassa noudatetaan kuitenkin kanteluihin nähden varovaisuusperiaatetta: Epätodennäköinenkin väite pyritään ottamaan vakavasti, jos se ylipäätään on mahdollinen.
• Käytännössä minimaalisuusperiaate on merkinnyt sitä, että yksittäiseen virkamieheen kohdistuva syytteenvaara on jäänyt oikeusasiamiehen harjoittamassa laillisuusvalvonnassa melko etäiseksi, usein jopa teoreettisluontoiseksi.
• Kun odotettavissa oleva reaktio on todennäköinen (eli reaktion vaara vähäinen), pyydetään yleensä selitys, eikä enää selvitystä. Selitys on jo määritelmän mukaan nimenomaan puolustautumista eli "advoseerausta" omassa asiassa, toisin sanoen asioiden selittämistä parhain päin ja lieventävien asianhaarojen esiintuomista.Virkatoimen virheellisyyttä ei tässä vaiheessa useinkaan käy kiistäminen, koska faktat puhuvat puolestaan. Selitysstrategiat voivat olla erilaisia. Esimerkiksi:
• tahallisuus kiistetään ja myönnetään enintään tuottamus,
• taitamattomuus selitetään varomattomuudeksi tai ymmärtämättömyys huolimattomuudeksi,
• tulkinnanvaraisissa tapauksissa tosiasiallinen varomattomuus saatetaan jälkikäteen selittää myös tietoiseksi laintulkinnaksi,
• oman tietoisen laintulkinnan osoittauduttua erheelliseksi se voidaan jälkikäteen naamioida myös varomattomuudeksi,
• tuodaan esiin subjektiivisesti lieventäviä seikkoja, esim. yksityiselämän vaikeuksia.
• Kun oikeusasiamies pyytää virkamieheltä selvitystä jonkin asian johdosta, virkamiehen on virkavastuulla pysyttävä totuudessa ja kerrottava kaikki olennainen asiaan liittyvä. Jos kuitenkin asia on senlaatuinen, että virkasyytteen vaaraa on pidettävä todellisena, hän voi vaieta itselleen epäedullisista seikoista.
• Jos näyttönä on kantelijan sana virkamiehen sanaa vastaan, virkamies yleensä vetää pidemmän korren.

Harjavallassa 16.1.2002

Petri Nurminen
p. 045-674 0729